Moikka!
Edellisestä blogitekstistä on kulunut paljon aikaa. Kirjoittaminen vain jäi unholaan. Tässä kuukausien aikana on ehtinyt tapahtua paljon asioita.
Kesällä olin paikallisen terveyaseman vastaanotossa töissä, joka oli mielestäni vähän stressaava työ. Sen jälkeen hoidin entistä keskoslasta pari kertaa viikossa ja nyt olen päätynyt erityislapsen avustajaksi ryhmikseen. Pidän nykyisestä työstäni paljon, erityislapsi on ihana ja muutkin lapset ovat ihania kun on päässyt tutustumaan.
Olen tutustunut paremmin ihmisiin Porissa ja hyvä ystäväni pyysi minua tulevan lapsensa kummiksi! Olen todella ilahtunut, sillä olen toivonut kauan kummilasta. Syksy oli jotenkin todella kiireistä ja väsynyttä aikaa, joten muiden ystävien näkeminen rajoittui aika paljon. Pitää tsempata tässäkin asiassa, ystävien tapaaminen tekee hyvää.
Pääsin myös kouluun! Jippiii! Pääsin siis Sataeduun opiskelemaan lapset ja nuoret-koulutusohjelman, joka on siis lisäys lähihoitaja-opintoihini. Edellinen koulutusohjelmani on vammaistyö. En malta odottaa, että koulu alkaa ja pääsee töihin taas.
Olen odottanut kauan, että saisin tehdä tehtäviä. Hullua, eikö? Kyllä se työelämä alkaa kyllästyttää parin vuoden jälkeen.
Terveellisiä elämäntapoja en ole edelleenkään saavuttanut, paino on sahannut edestakaisin kokoajan. Mutta kaikkihan tietävät, että takapakkeja tulee. Olen kuitenkin aina aloittanut uudelleen yrityksen ja vielä joku päivä onnistun.
Tilasin nyt Unelma Itsestä-työkirjan, jonka toivon auttavan henkiseen puoleeni ja sitä kautta pääsisin nauttimaan itsestäni ja kehostani ja vihdoin saamaan niitä kilojakin pois sekä voimaan hyvin. Olisin halunnut osallistua Unelma Itsestä-valmennukseen, mutta tiedän tällä hetkellä sen olevan liikaa, sillä työt ja koulu vievät paljon aikaa ja jaksamista.
Odottelen, jos Ladylinelle tulisi jokin aloitustarjous ja alan käymään siellä uudestaan, yksi kaverini käy siellä nyt ja voisimme motivoida toisiamme. Ladylinesta olen tykännyt paljon, siellä on hyvät ryhmäliikunnat sekä hyvä sali.
Nyt vietämme lomaa avomiehen porukoilla Tampereella tai tällä hetkellä olen yksin täällä. Mies on työkoulutuksessa ja aloittaa työt ensi maanantaina, sitäkin odotan innolla sillä saamme sen myötä molempien elämät vähän paremmille raiteille. Ja päivärutiinit ovat hyvästä. Palaamme Poriin tämän viikon lopulla ja sitten maanantaina minulla onkin jo synttärit, sovin jo yhden hyvän ystävän kanssa menevämme syömään tai kahville silloin.
Hyvää uutta vuotta!
tiistai 29. joulukuuta 2015
maanantai 11. toukokuuta 2015
Mitat ja paino
Sitten nämä jo aikaisemmin luvatut mittaamiset.
Aamulla heti herättyäni ja käytyäni vessassa kävin vaa'alla ja sen lukema oli tämä:
77,6kg
Tämä luku tuottaa suurta tuskaa varsinkin kun se on ollut vieläkin suurempi... Mutta tästä se painon alamäki alkaa!
Muita mittoja:
Rinnan päältä
89cm
Vyötärön kapein kohta
80cm
Navan kohta
105cm
Lantio
108cm
Vasen käsi
30cm
Oikea käsi
31cm
Vasen reisi
60cm
Oikea reisi
61cm
Pohkeet
40cm
Viikon päästä sitten uudet mitat ja paino.
Aamulla heti herättyäni ja käytyäni vessassa kävin vaa'alla ja sen lukema oli tämä:
77,6kg
Tämä luku tuottaa suurta tuskaa varsinkin kun se on ollut vieläkin suurempi... Mutta tästä se painon alamäki alkaa!
Muita mittoja:
Rinnan päältä
89cm
Vyötärön kapein kohta
80cm
Navan kohta
105cm
Lantio
108cm
Vasen käsi
30cm
Oikea käsi
31cm
Vasen reisi
60cm
Oikea reisi
61cm
Pohkeet
40cm
Viikon päästä sitten uudet mitat ja paino.
Dieettailua
Tänään tämä dieetti sitten alkoi ja itse hämmästyin ruuan määrästä mitä pitää syödä! Mutta kun treenaa, täytyy syödä paljon.
Aamupalaksi ensin puuroa raejuustolla sekä mustikoilla, vitamiineja ja pähkinöitä. Sitten lähdin ystävän kanssa treenaamaan salille, vaikkakin tämä oli tälläinen tutustumiskerta. Kävin laitteet läpi 10 kg:n painoilla, käytin 3kg:n käsipainoa ja tein lopuksi intervallitreenin kuntopyörällä. Sitten olinkin aivan poikki! Onneksi oli palkkari mukana, olisin varmaan kuollut.
Sitten käväistään viereisellä kirpputorilla, löysin olohousut itselleni. Itse menin vielä hakemaan pakasterasioita halpahallista kun ystäväni lähti jo kouluun. Sitten tulin kotiin tekemään vähän ruokaa.
Nauratti kun mies pyysi, että keitän hänelle kolme perunaa kun itse punnitsin itselleni neljä perunaa. Hauskaa syödä enemmän kuin mieheni, vaikka hänelläkin olisi parantamisen varaa ruokailuissaan..
Nukuimme yhdessä päikkäreitä tänään ja kävin kaupassa ostamassa tähän ruokavalioon sopivia juttuja. Tuntuu hyvältä kun on ohjeet valmiina jääkaapin ovessa, että mitäs seuraavaksi syödään! Ja vaihtoehtoja löytyy onneksi paljon tälläiselle nirsolle.
Latasin myös sovelluksen, jonka avulla yritän juoda vettä tarpeeksi ja merkata sitä ylös. Sen nimi on Plant Nanny, ja siinä kasvatetaan valitsemaasi kasvia juomalla vettä ja merkkaamalla ne sovellukseen. Tosi kivan oloinen peli on!
Motivaatiokin on nousussa ja treenit kirjattu ylös kalenteriin. Huomenna olisi aamuaerobisen vuoro tyhjällä vatsalla.
Tänään tulikin sitten H7 sykesensori, joka toivottavasti motivoi myös. Yhdistin sen polar loopiin ja siitä näen nyt sykkeen. Hyviä treenejä siis!
Aloin myös pitämään ns. tunnelmapäiväkirjaa, eli kirjoittelen päivän mittaan tunnelmia ylös. Voin myöhemmin sitten kirjoitella tänne eri postaukseen näitä tunnelmia.
Nyt sitten vielä päivän viimeisen aterian kimppuun ja tiskaamisen jälkeen unten maille!
Aamupalaksi ensin puuroa raejuustolla sekä mustikoilla, vitamiineja ja pähkinöitä. Sitten lähdin ystävän kanssa treenaamaan salille, vaikkakin tämä oli tälläinen tutustumiskerta. Kävin laitteet läpi 10 kg:n painoilla, käytin 3kg:n käsipainoa ja tein lopuksi intervallitreenin kuntopyörällä. Sitten olinkin aivan poikki! Onneksi oli palkkari mukana, olisin varmaan kuollut.
Sitten käväistään viereisellä kirpputorilla, löysin olohousut itselleni. Itse menin vielä hakemaan pakasterasioita halpahallista kun ystäväni lähti jo kouluun. Sitten tulin kotiin tekemään vähän ruokaa.
Nauratti kun mies pyysi, että keitän hänelle kolme perunaa kun itse punnitsin itselleni neljä perunaa. Hauskaa syödä enemmän kuin mieheni, vaikka hänelläkin olisi parantamisen varaa ruokailuissaan..
Nukuimme yhdessä päikkäreitä tänään ja kävin kaupassa ostamassa tähän ruokavalioon sopivia juttuja. Tuntuu hyvältä kun on ohjeet valmiina jääkaapin ovessa, että mitäs seuraavaksi syödään! Ja vaihtoehtoja löytyy onneksi paljon tälläiselle nirsolle.
Latasin myös sovelluksen, jonka avulla yritän juoda vettä tarpeeksi ja merkata sitä ylös. Sen nimi on Plant Nanny, ja siinä kasvatetaan valitsemaasi kasvia juomalla vettä ja merkkaamalla ne sovellukseen. Tosi kivan oloinen peli on!
Motivaatiokin on nousussa ja treenit kirjattu ylös kalenteriin. Huomenna olisi aamuaerobisen vuoro tyhjällä vatsalla.
Tänään tulikin sitten H7 sykesensori, joka toivottavasti motivoi myös. Yhdistin sen polar loopiin ja siitä näen nyt sykkeen. Hyviä treenejä siis!
Aloin myös pitämään ns. tunnelmapäiväkirjaa, eli kirjoittelen päivän mittaan tunnelmia ylös. Voin myöhemmin sitten kirjoitella tänne eri postaukseen näitä tunnelmia.
Nyt sitten vielä päivän viimeisen aterian kimppuun ja tiskaamisen jälkeen unten maille!
keskiviikko 6. toukokuuta 2015
Tuparit
Vietimme siis tupareita viime viikonloppuna. Meille tuli jo perjantaina kaksi kaveriamme yöksi, joiden kanssa sitten vielä siivosimme ja leivoimme ja valmistelimme asuntoa tupareita varten. Itselläni oli niin kiire etten ollut ehtinyt vielä kunnolla meikkaamaan tai laittamaan hiuksia, kun muita vieraita alkoi saapumaan!
Tarjoiluina oli kinderpiirakkaa, kaverin tuparilahjaksi tekemää kinuskikakkua, miehen äidin tekemää kinkkupiirakkaa ja karjalanpiirakoita munavoilla. Hyvin maistuivat herkut, pakastimeen jäi vielä kinderpiirakkaa. Sieltä voi sitten sulattaa vieraille. Saimme myös mansikkaskumppaa, jonka sitten joimme kaikkien vieraiden kanssa yhdessä. Oli muuten hyvää! Tarjottavia juomiakin jäi mukavasti seuraaville kerroille.
Sitten kun kaikkien vieraiden olisi pitänyt jo tulla, hän, joka oli järjestänyt meille sisäänpääsyn baariin sekä skumppaa ja pöydän laittaa viestiä, että meidän pitää maksaa hänen ja hänen kaverinsa taksimatka tupareista baariin. Minusta oli vähän tökeröä vain ilmoittaa noin, eikä sopia asiasta aiemmin.
Hoidin asian sitten niin, että soitin toiselle henkilölle, jonka kautta pääsimme baariin ja saimme skumppaa. Ja miehen kautta saimme pöydän hyvityksenä eräästä asiasta. Eli ei haitannut sitten yhtään.
Nyt sitten olen yrittänyt päästä edes hiukan liikunnan makuun pyöräilemällä ja lenkkeilemällä, koska ensi viikolla alkaa sitten se dieetti. Perjantaina saan tietää siitä lisää, mutta jo etukäteen kauhistuttaa hiukan se ruokavalio. Mutta lipsumisia ei sallita! Ja treenit täytyy myös tehdä. Haluan saada tuloksia, sillä tuo tupariviikonloppukin sai kiloja nousemaan. Mutta stressiä asiasta en ota. Tästä se elämäntapamuutos lähtee!
Tänään olisi tarkoitus käydä etsimässä jostain ruokavaaka ja pakasterasioita, jotta saan tehtyä dieetin ruokia valmiiksi. Ja sitten myös Porissa on nyt tivoli, johon olemme menossa kavereiden kanssa.
Tarjoiluina oli kinderpiirakkaa, kaverin tuparilahjaksi tekemää kinuskikakkua, miehen äidin tekemää kinkkupiirakkaa ja karjalanpiirakoita munavoilla. Hyvin maistuivat herkut, pakastimeen jäi vielä kinderpiirakkaa. Sieltä voi sitten sulattaa vieraille. Saimme myös mansikkaskumppaa, jonka sitten joimme kaikkien vieraiden kanssa yhdessä. Oli muuten hyvää! Tarjottavia juomiakin jäi mukavasti seuraaville kerroille.
Sitten kun kaikkien vieraiden olisi pitänyt jo tulla, hän, joka oli järjestänyt meille sisäänpääsyn baariin sekä skumppaa ja pöydän laittaa viestiä, että meidän pitää maksaa hänen ja hänen kaverinsa taksimatka tupareista baariin. Minusta oli vähän tökeröä vain ilmoittaa noin, eikä sopia asiasta aiemmin.
Hoidin asian sitten niin, että soitin toiselle henkilölle, jonka kautta pääsimme baariin ja saimme skumppaa. Ja miehen kautta saimme pöydän hyvityksenä eräästä asiasta. Eli ei haitannut sitten yhtään.
Nyt sitten olen yrittänyt päästä edes hiukan liikunnan makuun pyöräilemällä ja lenkkeilemällä, koska ensi viikolla alkaa sitten se dieetti. Perjantaina saan tietää siitä lisää, mutta jo etukäteen kauhistuttaa hiukan se ruokavalio. Mutta lipsumisia ei sallita! Ja treenit täytyy myös tehdä. Haluan saada tuloksia, sillä tuo tupariviikonloppukin sai kiloja nousemaan. Mutta stressiä asiasta en ota. Tästä se elämäntapamuutos lähtee!
Tänään olisi tarkoitus käydä etsimässä jostain ruokavaaka ja pakasterasioita, jotta saan tehtyä dieetin ruokia valmiiksi. Ja sitten myös Porissa on nyt tivoli, johon olemme menossa kavereiden kanssa.
sunnuntai 26. huhtikuuta 2015
Uusi banneri sekä ulkoasu
Päätin perehtyä hiukan blogin bannerin ja ulkoasun tekoon. Täysin tyytyväinen en ole banneriin, mutta en odottanut osaavani tehdä edes noin hienoa! Blogin ulkoasu kaipaa säätöä myös, mutta kelvatkoon tämän kerran. Pitää opiskella miten tuota html-koodia käytetään ja miten muokkaan sen sellaiseksi kuin haluan.
Linnut kuvastavat muutosta, paksu lintu alussa ja lopussa odottaa hyvä kuntoinen ja laihtunut lintu.
Nyt tämä tyttö lähtee unten maille!
Linnut kuvastavat muutosta, paksu lintu alussa ja lopussa odottaa hyvä kuntoinen ja laihtunut lintu.
Nyt tämä tyttö lähtee unten maille!
Hups..
Noniin, nyt se tuli tehtyä! Nimittäin ostin nyt tuon Puls:in ''BIKINIKUNTOON - MIMMIEN OMA DIEETTIRYHMÄ''.
IIK!
Mietin kauan uskallanko ostaa tämän, että tuleeko sitten tehtyä. Mutta sitten sain tsemppikaverin, joka tulee auttamaan treenien kanssa. Eli itselle jää vain ruokapuolesta huolehtiminen, joka voi ollakin se vaikein puoli! Olen nimittäin kauhea sokerihiiri, pitäisi vain yrittää pysyä erossa kokonaan suklaasta ja herkuista.
Mutta nyt kyllä motivaatio lähti nousuun! Ehkä tämä tästä.
Plussana vielä se, että tämä alkaa vasta meidän tuparien jälkeen, jotka on herkuttomien painajaiset.. Ja sekin, että silloin kun tämä alkaa tuo avomies ei ole täällä häiritsemässä ja pystyn keskittymään vain tähän. JES! MINÄ ONNISTUN TÄSSÄ! Tästä on nousu vain ylöspäin. :)
Sitten kuulumisiin, tänään leivoin omenakaurapaistosta meidän vieraille alunperin, mutta sainkin viestin etteivät pääsekään paikalle. Kyllähän se hiukan harmitti, mutta täytyy ymmärtää kun kaverini viettää loppuraskauttaan nyt. Ehkä nähdään enemmän sitten kun pikku pallero on syntynyt! Ja jotain hyvää tässäkin oli, saatiin siivottua koko asunto vihdoin ja tiskattua! Eli ei haitannut sitten lopulta enää niinkään paljoa kun ajatteli positiivisesti asiaa. Ensi kerralla sitten. :)
Tämän hetkinen rahatilanne ei ole niin hyvällä mallilla, että voisin jatkaa Vahvempi minä-valmennusta. Pidin siitä kuitenkin, joten ehkä sitten jos se alkaa uudelleen.
IIK!
Mietin kauan uskallanko ostaa tämän, että tuleeko sitten tehtyä. Mutta sitten sain tsemppikaverin, joka tulee auttamaan treenien kanssa. Eli itselle jää vain ruokapuolesta huolehtiminen, joka voi ollakin se vaikein puoli! Olen nimittäin kauhea sokerihiiri, pitäisi vain yrittää pysyä erossa kokonaan suklaasta ja herkuista.
Mutta nyt kyllä motivaatio lähti nousuun! Ehkä tämä tästä.
Plussana vielä se, että tämä alkaa vasta meidän tuparien jälkeen, jotka on herkuttomien painajaiset.. Ja sekin, että silloin kun tämä alkaa tuo avomies ei ole täällä häiritsemässä ja pystyn keskittymään vain tähän. JES! MINÄ ONNISTUN TÄSSÄ! Tästä on nousu vain ylöspäin. :)
Sitten kuulumisiin, tänään leivoin omenakaurapaistosta meidän vieraille alunperin, mutta sainkin viestin etteivät pääsekään paikalle. Kyllähän se hiukan harmitti, mutta täytyy ymmärtää kun kaverini viettää loppuraskauttaan nyt. Ehkä nähdään enemmän sitten kun pikku pallero on syntynyt! Ja jotain hyvää tässäkin oli, saatiin siivottua koko asunto vihdoin ja tiskattua! Eli ei haitannut sitten lopulta enää niinkään paljoa kun ajatteli positiivisesti asiaa. Ensi kerralla sitten. :)
Tämän hetkinen rahatilanne ei ole niin hyvällä mallilla, että voisin jatkaa Vahvempi minä-valmennusta. Pidin siitä kuitenkin, joten ehkä sitten jos se alkaa uudelleen.
lauantai 25. huhtikuuta 2015
Kevätmasis
Ei jaksa, ei kiinnosta yhtään mikään. Herkkuja menee kokoajan ja makaan sohvalla suurimman osan ajasta. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni mutta juuri nyt olo on ihan paska.
Pitäisi siivota ja käydä suihkussa ennen sovittua menoa. Mutta kun ei jaksa!
Osasyynä tähän jaksamattomuuteen voi olla se, että tajusin olleeni kohta 5 kuukautta työttömänä. Työttömänä eli maannut kotona suurimman osan ajasta. Se masentaa oikeasti, sillä minulta löytyy työkokemusta ja koulutus, eikä siltikään mistään saa töitä. Okei, olen hiukan nirsokin töiden suhteen, mutta masentuisin vielä enemmän jos joutuisin työskentelemään paikassa josta en pidä. Olen kyllä hakenut töitä ja odottanut vastauksia mutta suurimmasta osasta ei edes saa mitään vastausta takaisin. Mietin vaan että kun toitotetaan työkokemuksesta ja ammateista yms, niin miksen sitten kelpaa minnekkään?
Alan pian olemaan epätoivoinen, joten toivottavasti edes siinä koulutuspaikassa tärppäisi. Jotain uutta nyt kaipaisin tähän.
Toinen asia on että kaipaisin lemmikkiä. Joko koiraa tai kissaa koska se lemmikin omistaminen on kuitenkin niin oma juttunsa ja niistä on seuraa. Laitoinkin yhdelle kissanomistajalle viestiä, joka joutuu luopumaan kissastaan että voisin tarjota sille hyvän kodin. Se voisi tuoda vähän paremman mielen tähän ahdistukseen ja masennukseen kun saisi vähän silitellä toista.
Huomasin muuten, että sain tuon narsissin kukkimaan, vähän myöhässä kylläkin! Laitan siitä kuvan tähän ja se on ainut aikaansaannos tässä parin viikon aikana. Olen totaalisen kyllästynyt mutten jaksa korjata asioita tällä hetkellä. Tiedän, että liikunta voisi auttaa, mutta se pitäisi sitten vain aloittaa ensin. Masentaa myös se, että heti kun innostun niin makaan sitten kipeänä ja kaikki jää.
En ole tehnyt edes vahvempi minä-harjoituksia ja huomenna olisi viimeinen päivä ostaa se jatko. Se olisi erittäin hyvä, mutta en tiedä onko minulla tällä hetkellä kiinnostusta niin paljon että tekisin ne ja rahalle tulisi käyttöä. Pullsilla alkaisi myös eräs kesäkuntovalmennus, jossa saisi liikunta- ja ruokaohjeet vain 35e tämän viikonlopun ajan vielä. Mutta kun pitäisi vain tehdä se päätös mikä pitää eikä lopettaa kesken. Mutta olenko tarpeeksi vahva siihen?
Kaipaisin apuja joltain, joka kannustaisi ja olisi mukana.
Ja nyt kun mietin niin kaipaisin myös kaveria. Kaveria, jonka kanssa mennä minne vaan ja puhua mistä vaan. Pitkästä aikaa tuntuu tosi yksinäiseltä täällä Porissa.
Pitäisi siivota ja käydä suihkussa ennen sovittua menoa. Mutta kun ei jaksa!
Osasyynä tähän jaksamattomuuteen voi olla se, että tajusin olleeni kohta 5 kuukautta työttömänä. Työttömänä eli maannut kotona suurimman osan ajasta. Se masentaa oikeasti, sillä minulta löytyy työkokemusta ja koulutus, eikä siltikään mistään saa töitä. Okei, olen hiukan nirsokin töiden suhteen, mutta masentuisin vielä enemmän jos joutuisin työskentelemään paikassa josta en pidä. Olen kyllä hakenut töitä ja odottanut vastauksia mutta suurimmasta osasta ei edes saa mitään vastausta takaisin. Mietin vaan että kun toitotetaan työkokemuksesta ja ammateista yms, niin miksen sitten kelpaa minnekkään?
Alan pian olemaan epätoivoinen, joten toivottavasti edes siinä koulutuspaikassa tärppäisi. Jotain uutta nyt kaipaisin tähän.
Toinen asia on että kaipaisin lemmikkiä. Joko koiraa tai kissaa koska se lemmikin omistaminen on kuitenkin niin oma juttunsa ja niistä on seuraa. Laitoinkin yhdelle kissanomistajalle viestiä, joka joutuu luopumaan kissastaan että voisin tarjota sille hyvän kodin. Se voisi tuoda vähän paremman mielen tähän ahdistukseen ja masennukseen kun saisi vähän silitellä toista.
Huomasin muuten, että sain tuon narsissin kukkimaan, vähän myöhässä kylläkin! Laitan siitä kuvan tähän ja se on ainut aikaansaannos tässä parin viikon aikana. Olen totaalisen kyllästynyt mutten jaksa korjata asioita tällä hetkellä. Tiedän, että liikunta voisi auttaa, mutta se pitäisi sitten vain aloittaa ensin. Masentaa myös se, että heti kun innostun niin makaan sitten kipeänä ja kaikki jää.
En ole tehnyt edes vahvempi minä-harjoituksia ja huomenna olisi viimeinen päivä ostaa se jatko. Se olisi erittäin hyvä, mutta en tiedä onko minulla tällä hetkellä kiinnostusta niin paljon että tekisin ne ja rahalle tulisi käyttöä. Pullsilla alkaisi myös eräs kesäkuntovalmennus, jossa saisi liikunta- ja ruokaohjeet vain 35e tämän viikonlopun ajan vielä. Mutta kun pitäisi vain tehdä se päätös mikä pitää eikä lopettaa kesken. Mutta olenko tarpeeksi vahva siihen?
Kaipaisin apuja joltain, joka kannustaisi ja olisi mukana.
Ja nyt kun mietin niin kaipaisin myös kaveria. Kaveria, jonka kanssa mennä minne vaan ja puhua mistä vaan. Pitkästä aikaa tuntuu tosi yksinäiseltä täällä Porissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)